Eduskunta (ruots. riksdagen eli valtiopäivät) on Suomen parlamentti valtion lainsäädäntövaltaa ja budjettivaltaa käyttävä elin. Lisäksi eduskunta valvoo hallituksen toimintaa osallistuu Euroopan unionin päätöksentekoon.1 Kansanedustuslaitosta tarkoittava sana ”eduskunta” otettiin käyttöön vuoden 1906 eduskuntauudistuksessa. Eduskuntasanastossa sen määritellään tarkoittavan nimenomaan parlamenttia mutta sanalla voidaan viitata myös yleisesti kansanedustuslaitoksiin tai parlamentteihin.23 Yleistämuokkaa | muokkaa wikitekstiä perustuslain mukaan valtiovalta kuuluu Suomessa kansalle ”jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta” (PL 2 §). koostuu 200 kansanedustajasta jotka valitaan neljän välein eduskuntavaaleilla 24–25 Hallitusvaltaa käyttävän valtioneuvoston tulee – parlamentaaristen periaatteiden mukaisesti ”nauttia eduskunnan luottamusta” 3 Eduskunnan istuntosalissa vain 199 paikkaa koska puhemies ei äänestä eikä pidä puheenvuoroja. vuotuista työjaksoa nimitetään valtiopäiviksi. kokoontuu säätämään lakeja joita noudattaen yhteiskunnassa toimitaan. Tuomioistuimet arvioivat yksittäistapauksissa onko lakeja noudatettu. Kansanedustajat jakautuvat puolueensa mukaisiin ryhmiin. Näitä ryhmiä kutsutaan eduskuntaryhmiksi. Jokainen ryhmä valitsee kansanedustajiensa keskuudesta ryhmälleen puheenjohtajan. Eduskuntavaalit määräävät voimasuhteet. hallituksen. Vaalien voittajapuolueen puheenjohtaja ryhtyy hallitustunnustelijaksi neuvottelemaan siitä mitkä puolueet pääsevät hallitukseen. Lopullinen hallitus neuvottelujen tulos välttämättä suoraan heijasta vaalien tulosta. Hallituksen ulkopuolelle jääneitä eduskuntaryhmiä oppositioksi jonka rooli kritisoida kyseenalaistaa politiikkaa esittämällä sille vaihtoehtoja vaatimalla ministereiltä perusteluja ratkaisuille.4 siis arvioi toimintaa. Valtioneuvosto valmistelee esittää valmistelemansa uudet lakiesitykset vuosittaisen talousarvion hyväksyttäväksi. voi joko hyväksyä esityksen sellaisenaan muuttaa sitä hylätä kokonaan. Myös kansanedustajilla aloiteoikeus yksittäisen edustajan esitys menee harvoin läpi. Usein edustajien omien lakialoitteiden motiivina onkin jonkin tärkeäksi koetun asian nostaminen asialistalle julkiseen keskusteluun. Jos lakialoitteen allekirjoittanut yli 100 kansanedustajaa menestymisen mahdollisuudet kasvavat merkittävästi.